Kalustepeitteiset astianpesukoneet

Astianpesukoneiden testaus perustuu standardiin EN 60436:2020/A12:2022 – “Electric dishwashers for household use – Methods for measuring the performance.”, mutta testausmenetelmiä on sovellettu vastaamaan astianpesukoneiden todellista kuluttajakäyttöä.

Testit suoritetaan 23 ± 2 °C lämpötilassa ja 55 ± 5 % suhteellisessa ilmankosteudessa. Astianpesukoneissa käytettävän veden lämpötila on 15 ± 2 °C ja kovuus 10,1–11,2 °dH.

Testeissä puhdistettiin sekä keraamisia että melamiinisia astioita, laseja, ruokailuvälineitä, muovirasioita sekä teräksisiä kattiloita ja vuokia. Pesuaineina käytettiin IEC-standardin E-tyypin mukaista pesujauhetta sekä EN 50242 standardin mukaista C-tyypin huuhtelukirkastetta ja vedenpehmennyssuolaa.

Puhdistettavat astiat liattiin standardin mukaisilla ilma- ja uunikuivausmenetelmillä. Ilmakuivausmenetelmässä astiat liattiin kananmunalla, pinaatilla, kaurahiutaleilla, margariinilla, kahvinpuruilla, teellä sekä tomaattimehulla, ja liattujen astioiden annettiin kuivua kaksi tuntia huoneenlämmössä.

Uunikuivausmenetelmässä astiat liattiin kananmunalla, lihalla, pinaatilla, kaurahiutaleilla, perunatärkkelyksellä, teellä sekä maidolla, ja liattuja astioita pidettiin kaksi tuntia 80 °C lämpötilassa ja puoli tuntia huoneenlämmössä.

Lisäksi teräksisiä kattiloita ja keraamisia vuokia liattiin keittämällä maitokaakaota ja paistamalla uunissa lihaa ja margariinin, jauhojen, keltuaisen, sokerin, ketsupin ja veden seosta. Keittämisen ja paistamisen jälkeen astioiden annettiin olla puoli tuntia huoneenlämmössä.

Astianpesukoneet täytettiin tasaisesti eri tavoilla liatuilla astioilla sekä puhtailla astioilla. Täyttö sisälsi yhteensä 101 kappaletta 13 astiaston laitteelle, jota sovellettiin isompien tai pienempien laitteiden kohdalla.

Pesu- ja kuivaustesteissä käytettiin sekä pääohjelmaa (Auto) että säästöohjelmaa (Eco). Auto-ohjelman puuttuessa käytettiin Normal, Universal tai Daily-ohjelmaa. Testit suoritettiin kaksi kertaa kummallakin ohjelmalla. Mikäli tuloksissa oli yli 6 % hajonta kuivauksessa tai yli 10 % hajonta pesutuloksissa, suoritettiin testi kolmannen kerran. Pesuohjelman päätyttyä astianpesukoneen luukun annettiin olla kiinni 30 minuutin ajan, tai automaattisesti avautuvissa malleissa auki saman ajan ennen arvioinnin aloittamista.

Kuivaustulos arvosteltiin jokaisesta astiasta erikseen. Täysin kuiva astia sai täydet pisteet, kahdella vesipisaralla tai yhdellä vesijäljellä sai puolet pisteistä ja tätä kosteammat astiat eivät saaneet ollenkaan pisteitä.

Myös pesutulos arvosteltiin jokaisesta astiasta erikseen ja eri menetelmillä liatut astiat arvosteltiin omilla asteikoillaan. Täysin puhdas astia sai täydet pisteet ja tahrojen lukumäärän tai pinta-alan kasvaessa pisteet vähenivät asteittain nollaan.

Pesuohjelmien kesto ilmoitettiin kahden (tai tarvittaessa kolmen) mittauksen keskiarvona molemmille ohjelmille.

Sähkön- ja vedenkulutus mitattiin jokaisen ohjelmavaiheen osalta, ja tulokset ilmoitettiin kahden (tai tarvittaessa kolmen) keskiarvona molemmille ohjelmille. Lisäksi mitattiin veden lämpötila pesu- ja huuhteluvaiheissa sekä mahdollinen lisävedenkulutus vedenpehmennyksen osalta. Sähkönkulutuksen mittaustarkkuus oli ±1 % ja vedenkulutuksen ±2 %.

Kaksi laboratorion asiantuntijaa arvioi astianpesukoneiden täyttämisen helppoutta, säätimien ja toimintojen käytettävyyttä, luukun avaamista, pesuaineen annostelijaa sekä käyttöohjeita ja mobiilisovellusta. Puhdistamisen osalta huomioitiin sisä- ja ulkopuolen sekä suihkuvarsien puhdistaminen sekä itsepuhdistusohjelman tehokkuus.

Laitteiden melua mitattiin 1,2 metrin etäisyydeltä ja 0,7 metrin korkeudelta pääohjelman pesuvaiheen aikana. Mittaus tehtiin keittiöympäristöä simuloivassa tilassa, jossa kone oli asennettu muiden kodinkoneiden väliin. Mittauksen lisäksi kolme laboratorion asiantuntijaa arvioi melua subjektiivisesti.

Astianpesukoneista arvioitiin luukun (mukaan lukien kahva), pesuainelokeroiden, ylä- ja alakorien, suodattimen, suihkuvarsien sekä säätöpainikkeiden laatu ja rakenteellinen kestävyys. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota muun muassa materiaalien jämäkkyyteen, muoviosien laatuun, mahdollisiin halkeamiin tai heikkoihin liitoksiin sekä painikkeiden toimivuuteen.