Kesärenkaat 205/55 R16

Märän ajoradan jarrutustestissä mitattiin jarrutusmatka jarrutettaessa 80 kilometrin tuntinopeudesta sekä asvaltilla että betonilla.

Käsiteltävyyden arvioon vaikuttivat kierrosaikojen lisäksi testikuskien arviot pidosta, yli- ja aliohjaavuudesta sekä ajon vakaudesta.

Vesiliirtokokeita oli kaksi, vesiliirtoon joutuminen suoraan ajettaessa ja vesiliirto kaarreajossa. Suoraan ajettaessa auton vasemmat renkaat ajettiin vesikerroksen peittämälle ajoradan osalle ja mitattiin nopeus, jolla auto joutuu nopeutta nostettaessa vesiliirtoon.

Vesiliirtoon joutumista kaarteessa testattiin ajamalla osittain veden peittämällä ajoradalla ympyrää, jonka halkaisija oli 200 metriä. Testi tehtiin ajamalla eri nopeuksilla 70‒100 km/h nostamalla nopeutta 5 km/h portain. Nopeus, jolla auto meni vesiliirtoon, määritettiin.

Lisäksi kokeiltiin käsiteltävyyttä ajamalla sadetettua testiradan osuutta ja ympyrärataa vielä hallittavissa olevalla mahdollisimman korkealla ajonopeudella.

Kuivan kelin ohjautuvuutta ja käsiteltävyyttä testattiin ajamalla testiradalla mahdollisimman lujaa vauhtia mutkaan ja tekemällä nopeita ohjausliikkeitä. Renkaiden käyttäytymistä kaistanvaihtotilanteissa, ohjaustuntumaa ja ohjautumistarkkuutta testattiin eri nopeuksilla.

Kuivan pinnan jarrutuskokeessa mitattiin jarrutusmatka 100 km/h:n nopeudesta.

Renkaiden kulumista testattiin saattueajolla (15 000 km) ja testausrummulla (5 000 km). Renkaan kulutuspinnan syvyys mitattiin renkaan olan ja keskiosan (TWI) alueelta. Mittausten perusteella laskettiin renkaiden käyttöikä 1,6 mm kuviosyvyyteen asti. Renkaiden kulumisnopeutta arvioitaessa renkaita punnittiin säännöllisesti tarkkuusvaa’alla.

Renkaan vierintävastuksen vaikutus polttoaineenkulutukseen määritettiin mittaamalla vakioiduissa olosuhteissa auton polttoaineen kulutus nopeudella 100 km/h erityisellä mittauslaitteella.

Melutesteissä mitattiin ja arvioitiin rengasmelua sekä auton sisällä että ulkona rullaamalla kuivalla asfaltilla. Melu auton sisäpuolella -arvosana perustuu testaajien subjektiiviseen arvioon melun häiritsevyydestä eri nopeuksilla, koska pelkkä desibelimäärä ei anna oikeata kuvaa melun häiritsevyydestä. Ulkomelua mitattiin standardin ISO 362 mukaisesti ohiajona 80 km/h:n nopeudella.

Vastuullisuutta arvioitaessa huomioitiin tuotantolaitosten sertifikaatit (ISO 14001), renkaiden sertifikaatit (ISO 14040, ISO 14025, ISO 14044), osallistuminen UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen tai muihin vastuullisuusarviointeihin.

Renkaiden materiaali tutkittiin nitrosoamiinien ja haitallisten polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen (PAH) varalta. Nitrosamiineja ei löytynyt, ja havaitut PAH-pitoisuudet olivat sallituissa rajoissa.

Renkaat myös tarkastettiin ja arvioitiin mahdollisten tuotannosta tai rakenteesta johtuvien ensimmäisten kilometrien aikana luontoon irtoavien ainesten havaitsemiseksi.